Kirjoittanut
Paholaisesta ja helvetistä kirjoittanut Pastori Kari Kuula kertoo, että pahasta kirjoittaminen teki hänestä vakavamman ihmisen. Vaikka Kuulalla ei olekaan tapana kiroilla, hän vakuuttui kirjoitusprosessin aikana myös entistä enemmän siitä, että paholaisen nimen käyttäminen ei ole kristitylle sopivaa.
Kuulan mukaan paha kiinnostaa, koska siihen liittyy arvoitus. Pahiksessa kiinnostaa myös se, miksi hänestä on tullut paha.
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan eksegetiikan dosentti Kari Kuula on tutkinut kaksoisteoksen verran pahaa. Helvetin historia -niminen kirja ilmestyi vuonna 2006 ja Paholaisen biografia viime syksynä. Kuula esittelee jälkimmäisessä, mitä sekä teologit että ”tavalliset ihmiset” ovat ajatelleet paholaisesta.
– Olen aika monta kirjaa kirjoittanut, ja mikään ei ole ollut näin kiinnostavaa, hän kommentoi.
Kirjoittaessa Kuula teki mieluisan löydön.
– Kristinuskon ideaan kuuluu parannuksen mahdollisuus, joka koskee ihan kaikkia.
Paitsi paholaista.
– Hänelle parannuksen mahdollisuutta ei ole olemassa.
– Vaikka se kuulostaa ehkä harhaoppiselta, kristityn velvollisuus on rukoilla kaikkien pelastusta. Harhaopiksi tämä menee kuitenkin vasta, jos väitämme myös tietävämme, että näin tapahtuu, Kuula erittelee.
Kuulan mukaan Luther kuvaili paholaisen olevan vierellään useammin kuin vaimonsa. Luther myös kehotti nauramaan paholaiselle.
– Paholaiselle voi nauraa, koska hän on hävinnyt taistelun. Ensimmäisen sodan paholainen hävisi Jumalalle jo ennen kuin maailma luotiin ja aina, kun ihminen kastetaan Kristuksen omaksi, paholainen on hävinnyt sielun, Kuula toteaa.
Kuula kertoo, että Luther kehotti hätistelemään paholaista muun muassa ystävien seuralla, alatyylin huumorilla ja kohtuullisella määrällä olutta.
– ”Paholainen on olemassa, nauti elämästä” voisi olla Lutherin vastaus ateistien taannoiseen kampanjaan (”Jumalaa ei todennäköisesti ole olemassa – nauti elämästäsi”), Kuula heittää.
Miksi paholainen tahtoo ihmisille pahaa?
Kuula kertoo, että kristillisen standardikäsityksen mukaan paholainen luotiin alun perin korkeimmaksi enkeliksi, jonka tehtävä oli heijastaa Jumalan valoa toisille enkeleille. Hän kuitenkin lankesi ja hänet karkotettiin Jumalan luota. Taivaassa jäi paikkoja tyhjäksi, ja nuo tyhjät paikat kuuluvat nyt ihmisille.
– Siksi paholainen vihaa ihmisiä, Kuula sanoo.
Hänen mukaansa paholainen ei kuitenkaan kuulu kristillisen teologian keskeisiin asioihin.
– Kristilliseen teologiaan kuuluvat ne asiat joihin ilmoituksen valo loistaa. Paholainen on ikään kuin reuna-alueella.
Kari Kuulaa haastatteli Helsingin kirjamessuilla Radio Dei.
